Kerros- ja rivitalot
Taloyhtiönetti: miten se toimii ja mitä se maksaa?
Taloyhtiönetti eli taloyhtiölaajakaista on taloyhtiön operaattorilta tilaama nettiyhteys, joka tuodaan jokaiseen asuntoon talon sisäverkkoa pitkin. Perusnopeus maksetaan yleensä vastikkeessa tai vuokrassa, ja nopeamman yhteyden asukas voi tilata itselleen. Oppaasta näet, miten selvität onko talossasi netti, mitä talon kaapelointi tarkoittaa nopeudelle ja mitä lisänopeus maksaa.
Päätöstaulukko
Etene tässä järjestyksessä
| Tilanne | Suositeltu lähtökohta | Miksi |
|---|---|---|
| Et tiedä, onko taloyhtiössä netti | Kysy isännöitsijältä ja tee osoitehaku | Isännöitsijä tietää, mitä vastikkeeseen kuuluu. Osoitehaku näyttää, mitä asuntoon voi tilata, mutta ei sitä, mitä asumissopimukseesi sisältyy. |
| Perusnopeus kuuluu asuntoon, mutta sitä ei ole otettu käyttöön | Aktivoi ja mittaa ensin | Perusnopeuskin pitää yleensä aktivoida. Kevyeen käyttöön se voi riittää, eikä rinnakkaista liittymää kannata tilata vahingossa. |
| Yhteys hidastuu, kun moni käyttää sitä yhtä aikaa | Vertaa saman operaattorin lisänopeutta | Taloyhtiön asukkaille lisänopeus on usein edullisempi kuin tavallinen liittymä. Tarkista samalla, ettei pullonkaula ole wifissä. |
| Seinässä on vain puhelinrasia ja tarvitset yli 100 Mbit/s | Vertaa 5G-kotinettiä tai ehdota sisäverkon uusimista | Puhelinkaapeloinnin VDSL2-tekniikka rajoittaa nopeuden noin 100 Mbit/s:iin, eikä lisänopeus nosta sitä katon yli. |
| Muutat asuntoon tai pois | Aktivoi uusi yhteys, irtisano oma lisänopeus | Taloyhtiön perusnopeus kuuluu asunnolle, mutta itse tilattu lisänopeus on oma sopimuksesi omine ehtoineen. |
Mikä taloyhtiönetti on ja miten se toimii?
Taloyhtiö tekee sopimuksen operaattorin kanssa, ja operaattori toimittaa yhteyden kaikkiin huoneistoihin. Telia kuvaa taloyhtiölaajakaistaa kiinteäksi nettiyhteydeksi, joka toimitetaan asuntoon taloyhtiön sisäverkon kautta. Elisan mukaan taloyhtiö valitsee, kuinka nopea perusnopeus kaikille asunnoille kuuluu.
Maksut jakautuvat kahteen osaan. Elisan mukaan perusnopeuden kuukausimaksu laskutetaan taloyhtiöltä, ja asukkaat maksavat oman osuutensa tyypillisesti osana yhtiövastiketta; Telian mukaan perusnopeus sisältyy vastikkeeseen tai vuokraan. Asukkaalle perusnopeus on siksi kuukausimaksuton. Jos asukas tilaa nopeamman yhteyden, lisänopeus laskutetaan suoraan häneltä, eikä se poista taloyhtiön perusnopeuden veloitusta.
Elisan mukaan yhtiövastikkeeseen kuuluva perusnopeus on tyypillisesti 10 Mbit/s, ja asukas voi nostaa nopeutta jopa 2 500 Mbit/s asti, jos talon verkko sen sallii. DNA:n mukaan asumisen palveluihin sisältyvä perusnopeus sopii vain vähäiseen netinkäyttöön, kuten laskujen maksuun ja selailuun.
Sisäverkko on talon oma kaapelointi jakamosta asuntoihin. Traficomin mukaan sisäverkkoja ovat yleiskaapelointi sekä yhteisantenniverkko, ja niiden kautta välitetään kiinteät laajakaistapalvelut ja televisio-ohjelmat. Se, millainen kaapelointi talossa on, ratkaisee pitkälti, kuinka nopean yhteyden asuntoon voi saada.
Mistä tiedän, onko taloyhtiössä netti?
Tieto löytyy Telian mukaan usein vuokrasopimuksesta, isännöitsijäntodistuksesta, taloyhtiön tiedotteista tai isännöitsijältä. DNA neuvoo kysymään myös taloyhtiön hallitukselta. Kysy samalla, mikä operaattori yhteyden toimittaa, kuinka nopea perusnopeus on ja pitääkö yhteys aktivoida itse.
Toinen tapa on operaattorin osoitehaku. Elisan saatavuushaku näyttää, mitkä yhteydet osoitteeseen on saatavilla, ja Telian haussa taloyhtiönetin perusnopeuden tunnistaa 0 euron hinnasta. Osoitehaku kertoo, mitä asuntoon voi tilata, mutta ei sitä, mitä juuri sinun vastikkeeseesi tai vuokraasi sisältyy – sen vahvistaa isännöitsijä tai vuokranantaja.
Kolmas vihje on asunnon seinärasia. DNA:n mukaan seinäpistokkeesta näkee käytetyn tekniikan: esimerkiksi ethernet-liitäntä viittaa kiinteään laajakaistayhteyteen. Rasiatyypit ja niiden merkitys nopeudelle on koottu seuraavan osion taulukkoon.
Mikä tekniikka taloyhtiössä on ja mitä se tarkoittaa nopeudelle?
Monissa taloyhtiöissä yhteys tuodaan rakennukseen valokuidulla, mutta talon sisällä se kulkee sitä kaapelointia pitkin, joka talossa on. Elisan mukaan perinteinen puhelinsisäverkko tarvitsee VDSL2-modeemin ja antennisisäverkko antennirasiaan liitettävän kaapelimodeemin, kun taas yleiskaapeloidussa talossa (RJ45-rasiat) modeemia ei tarvita. Joissakin taloissa kuitu on vedetty asuntoon asti.
Puhelinkaapelointi on nopeuden kannalta rajoittavin. Elisan laajakaistasanaston mukaan VDSL2-yhteys yltää jopa 100 Mbit/s:iin, ja nopeus vaihtelee 30–100 Mbit/s sen mukaan, kuinka kaukana asunto on jakokeskuksesta; nopeimmat yhteydet edellyttävät alle 250 metrin matkaa. Kaapelimodeemilla lataus voi olla huomattavasti nopeampi, mutta lähetysnopeus jää latausta pienemmäksi. Ethernet- ja kuituyhteydessä nopeus on samaa luokkaa molempiin suuntiin.
Operaattorikohtaiset rajat vaihtelevat. Esimerkiksi Kaisanetin taloyhtiöissä valokuidulla saa jopa 1 000 Mbit/s ja kaapeliyhteydellä enintään 500 Mbit/s. Alla olevat nopeimmat tasot ovat Telian palvelukuvauksesta, jossa nopeudet on ilmoitettu talon sisäverkon tekniikan mukaan.
| Seinärasia | Talon kaapelointi | Tarvittava laite | Nopein taso (Telia) |
|---|---|---|---|
| Puhelinrasia | Puhelinkaapelointi, VDSL2 | VDSL2-modeemi | 100 Mbit/s, lähetys 7–10 Mbit/s |
| Antennirasia | Antenniverkko (koaksiaali) | Kaapelimodeemi | 1 000 Mbit/s, lähetys enintään 100 Mbit/s |
| RJ45-rasia | Yleiskaapelointi, ethernet | Ei modeemia; reititin wifiä varten | 2 500 Mbit/s molempiin suuntiin |
| Kuiturasia | Valokuitu asuntoon asti | Kuitumuunnin ja reititin | 2 500 Mbit/s molempiin suuntiin |
Nopeimmat tasot Telian Yhteys kotiin -palvelukuvauksen (10/2026) mukaan, tarkistettu 13.11.2026. Toteutuva nopeus vaihtelee sopimuksen vaihteluvälin sisällä, ja muiden operaattorien tasot voivat poiketa.
Paljonko taloyhtiölaajakaistan lisänopeus maksaa?
Lisänopeuden hinta riippuu operaattorista ja taloyhtiön sopimuksesta, eikä kaikkia hintoja julkaista ilman osoitehakua. Elisa ja DNA kertovat myyvänsä taloyhtiöiden asukkaille nopeampia yhteyksiä jopa puolet normaalihintaa edullisemmin, mutta tarkka hinta näkyy vasta osoitteella. Taulukossa ovat hinnat, jotka operaattorit ilmoittavat taloyhtiönetin sivuillaan julkisesti.
Lisänopeus on asukkaan oma sopimus. Kaisanet muistuttaa, että lisänopeus veloitetaan suoraan asukkaalta eikä se poista laajakaistan perusnopeuden veloitusta taloyhtiöltä. Tarkista ennen tilausta myös sopimuksen kesto: Telian lisänopeus on ilman määräaikaa, Kaisanetin sopimus 24 kuukautta.
| Operaattori | Lisänopeus | Hinta asukkaalle |
|---|---|---|
| Telia | 100 Mbit/s | alk. 13,99 €/kk, ei määräaikaa |
| Kaisanet | 500 Mbit/s (kaapeli) tai 1 000 Mbit/s (kuitu) | 19,90 €/kk normaalihinta, 24 kk sopimus |
| Elisa | jopa 2 500 Mbit/s | osoitehaun mukaan |
| DNA | jopa 1 000 Mbit/s | osoitehaun mukaan |
Tarkistettu 13.11.2026 operaattorien taloyhtiönetti-sivuilta. Kampanjahinnat voivat olla määräajan edullisempia; vertaa hintaa koko sopimuskaudelta.
Riittääkö taloyhtiön perusnopeus?
Kymmenen megabitin perusnopeus riittää kevyeen käyttöön, kuten sähköpostiin, pankkiasiointiin ja selailuun. Se jää kuitenkin nopeasti pieneksi, jos samassa kodissa katsotaan suoratoistoa ja pidetään videopalavereita yhtä aikaa: YouTube ilmoittaa pelkälle 4K-videolle noin 20 Mbit/s jatkuvan nopeuden tarpeen.
Ennen maksullista päivitystä mittaa yhteys kahdella tavalla: verkkokaapelilla suoraan modeemiin tai seinärasiaan ja wifillä siellä, missä yhteyttä tavallisesti käytetään. Jos kaapelilla mitattu nopeus vastaa perusnopeutta mutta wifi jää selvästi alle, ongelma on kotiverkossa eikä suurempi liittymänopeus korjaa sitä.
Lisänopeutta kannattaa harkita, kun useat samanaikaiset käyttäjät, suuret lataukset tai etätyön videopalaverit ylittävät nykyisen tason. Vertaa kuukausihinnan lisäksi sopimuksen kesto ja laitevaatimukset.
Reititin ja wifi taloyhtiön netissä
Talon sisäverkko kuuluu kiinteistölle, mutta asunnon modeemi tai reititin on yleensä asukkaan hankittava. Telian palvelukuvauksen mukaan asiakas vastaa kaapeloinnin mukaisen VDSL2-reitittimen, kaapelireitittimen tai kuitumuuntimen hankinnasta, asennuksesta ja käytöstä, ja ethernet-rasiaan laitteen voi kytkeä suoraan kaapelilla. Telian mukaan antennipistorasiasta tulevaan yhteyteen tarvitaan kaapelimodeemi ja muissa tapauksissa talon sisäverkkotekniikkaan sopiva reititin.
Laitteen saa usein operaattorilta lisänopeuden mukana: esimerkiksi Kaisanetin lisänopeuksiin reititin sisältyy 0 eurolla. Jos hankit laitteen itse, varmista että se sopii talon tekniikkaan – VDSL2-modeemi ei toimi antennirasiassa eikä kaapelimodeemi puhelinrasiassa.
Wifi ratkaisee usein enemmän kuin liittymän nopeus. Sijoita reititin mahdollisimman keskelle asuntoa, kytke paikallaan pysyvät laitteet kaapelilla ja harkitse mesh-verkkoa, jos signaali ei kanna kaikkiin huoneisiin. DNA:n nyrkkisäännön mukaan 1–3 huoneen kotiin riittää yksi mesh-laajennin, 4–5 huoneen kotiin tarvitaan kaksi ja tätä suurempaan kolme.
Mitä tehdä, jos taloyhtiön netti ei riitä?
Lisänopeus samalta operaattorilta on yleensä helpoin vaihtoehto, koska se kulkee talon valmiissa verkossa eikä vaadi asennusta. Katon asettaa talon kaapelointi: puhelinkaapeloidussa talossa lisänopeuskaan ei nosta yhteyttä noin 100 Mbit/s:n yli.
Oma liittymä toiselta operaattorilta voi olla mahdollinen, jos osoitehaku näyttää muita kiinteitä yhteyksiä samaan asuntoon. Se riippuu talon verkosta, eikä oma liittymä poista taloyhtiön perusnopeuden osuutta vastikkeesta.
5G-kotinetti tai mobiililaajakaista toimii ilman talon kaapelointia, mutta nopeus riippuu kuuluvuudesta. Traficomin mukaan seinät ja ikkunat vaimentavat signaalia aina, joten testaa yhteys asunnossa ennen määräaikaista sopimusta.
Jos talossa on vain puhelinkaapelointi, nopeampi yhteys kaikkiin asuntoihin vaatii taloyhtiön päätöksen sisäverkon uusimisesta. Traficomin määräystä 65 sovelletaan, kun kiinteistöön rakennetaan tai uudistetaan sisäverkko, ja Traficom on julkaissut taloyhtiöille pikaoppaan tietoliikenneverkkoihin merkittävän peruskorjauksen varalle. Jos taloyhtiöllä ei ole yhteistä laajakaistaa lainkaan, vaihtoehdot ovat samat: oma kiinteä liittymä, jos operaattori voi toimittaa sen asuntoon, tai langaton yhteys.
Vika tai hidas yhteys: kenen vastuulla?
Taloyhtiö vastaa yhteisestä kiinteistöstä ja sen sisäverkosta sovittujen rajojen mukaisesti. Asukas tekee yleensä itse sopimuksen maksullisesta lisänopeudesta tai muusta omasta palvelusta. Vikapaikan selvittämisessä voi siksi olla mukana sekä operaattori että taloyhtiö.
KKV:n mukaan liittymän on vastattava sopimusta ja markkinoinnissa annettuja tietoja. Jos mitattu nopeus tai toiminta poikkeaa olennaisesti sovitusta, reklamoi ensin omalle operaattorille. Dokumentoi mittaukset ja tarkista samalla sopimuksen palvelukuvaus.
Muuttajan muistilista
Taloyhtiön perusnopeus kuuluu asunnolle, joten se ei siirry mukanasi. Telian taloyhtiönetissä aktivointi tehdään, vaikka käyttäisit vain perusnopeutta, ja Elisan taloyhtiönetin aktivointi alkaa osoitehausta; Elisa ilmoittaa tekstiviestillä, kun yhteys on käytettävissä.
- Selvitä taloyhtiön operaattori ja asuntoon kuuluva perusnopeus isännöitsijältä tai vuokranantajalta.
- Tarkista seinärasiasta talon tekniikka ja hanki siihen sopiva modeemi tai reititin.
- Aktivoi perusnopeus ja mittaa se ennen lisänopeuden tai rinnakkaisen liittymän tilaamista.
- Erota taloyhtiön peruspalvelu itse tilaamastasi lisänopeudesta.
- Pois muuttaessa irtisano tai siirrä oma lisänopeutesi sen ehtojen mukaisesti.
Jatka vertailuun
Lähteet ja tarkistus
Sisältö on toimitettu alla olevien lähteiden pohjalta ja tarkistettu 13.11.2026. Osoitekohtainen saatavuus ja toteutuva nopeus varmistetaan aina operaattorilta ja omassa käyttöpaikassa.
- Traficom: kiinteistön sisäverkot (määräys 65 ja suositukset)
- Traficom: ohjeita matkaviestinverkon kuuluvuuden parantamiseksi
- KKV: liittymän virhe
- KKV: puhelin- ja laajakaistapalvelut
- Telia: taloyhtiönetti
- Telia: Yhteys kotiin -palvelukuvaus 10/2026 (PDF, englanniksi)
- DNA: taloyhtiöiden netti
- Elisa: taloyhtiönetti
- Elisa: taloyhtiöt
- Elisa: laajakaistasanasto
- Kaisanet: lisänopeus
- YouTube-ohje: suositellut yhteysnopeudet